Varsinaiseen Sjöstedt-sukuun on luettu vain Heikkilää isännöineet Matti Matinpojan jälkeläiset neljättä polvea edustaneeseen Mikko Gabrielinpoikaan (noin 1678-1739) saakka. Hänen lapsistaan alkaen suku jakaantui moniin haaroihin, joihin on vuonna 1800 syntyneistä alkaen luettu myös tytärten jälkeläiset. Suvussa on siten nykyisin useita tuhansia jäseniä. 1977 ilmestyneessä sukukirjassa on 1143 perhetaulua, joista 165 eli 15 % mieslinjalla.
Sjöstedtit olivat 1900-luvun alkuun saakka pääosin talonpoikainen suku. Heikkilän rusthollin poikia ryhtyi 1600-luvulta alkaen myös kauppiaiksi. Turkuun 1753 kauppiaaksi asettunut Juhana Sjöstedt perusti suvun virkamieshaaran, kun hänen kaksi poikaansa luki juristiksi.
Talonpoikaisten Sjöstedtien arvostettua asemaa ison ratsutilan omistajina kuvasti se, että Heikkilän emännät olivat 1600-luvun lopulta lähtien järjestään säätyläislähtöisiä (Birckman-, Tocklin-, Spoof- ja Forsman-suvuista). Myös Eeva Kristiina Vitikkala-Sjöstedtin äiti oli säätyläissukua. Heidän kauttaan Sjöstedtien juuria ulottuu moniin tunnettuihin säätyläissukuihin.
Äitien syntyperä lienee vaikuttanut Heikkilän poikien lähettämiseen jo varhain opintielle. Talossa myös osattiin ainakin 1800-luvun alusta alkaen hieman ruotsia. Perheraamattu on painettu 1757. Jo 1700-luvun lopulla Sjöstedtit osasivat kirjoittaa ainakin oman nimensä.
Kaupungistuneiden Sjöstedtien kotikieleksi tuli aiemmin tietenkin ruotsi. Nykyään eri sukuhaaroissa on sekä suomen- että jonkin verran ruotsinkielisiä. Sjöstedtejä on muuttanut Amerikkaan, Ruotsiin ja muuallekin. |
 |
|
Sotaisa 1600-luku ja etenkin Suuren Pohjan sodan (1700-21) aika olivat vaikeita myös Heikkilässä. Gabriel-isännän kerrotaan tuolloin ratsastaneen itse vihreässä asetakissa Turkuun saakka viisi plootua satulalaukuissaan ennen kuin sai värvättyä uuden ratsumiehen kaatuneen soturin tilalle sotaan. Tässä vaiheessa myös Heikkilän perintöoikeus siirtyi maksamattomien verojen takia kruunulle. Asioiden tila kuitenkin parani 1700-luvulla ja 1739 perintöoikeus lunastettiin takaisin.
Sjöstedtien menestystä maanviljelijöinä 1700- ja 1800-luvuilla osoittaa se, että Heikkilän nuoremmille pojille ostettiin monia maatiloja, joista suvun hallussa ovat yhä Ylöjärven Keijärven Ollilan (hankittu 1778) ja Kangasalan Heponiemen Huikkolan (1822) ratsutilat. Kotivävyinä ja emäntinä Sjöstedtit levittäytyivät moniin nykyisen Pirkanmaan ja Satakunnan suuriin taloihin, joista osa on edelleen suvun hallussa. Yksi sukuhaara (nykyisin mm. sukunimillä Ania ja Järvinen) muodostui avioliiton kautta myös Etelä-Pohjanmaalle Kurikan Keski-Koivistoon ja Ylä-Antilaan.
Vakavan iskun Sjöstedteille antoivat 1860-luvun lopun nälkävuodet, joissa menehtyi kymmenkunta suvun isäntää tai emäntää. Nälkää näkevät tulivat tällöin isoihin taloihin ruokaa hakemaan levittäen tauteja mukanaan. Nämä iskut vaikuttivat siihenkin, että Anian Heikkilä jouduttiin myymään suvun ulkopuolelle 1897. |
|
|
